Se lauantaihan meni sitten oikein kivasti vituilleen..
Heräsin muutamaa tuntia ennen miestäni ja menin sitten kiehnäämään viereen, toiveissa hieman hellyyttä kunhan hän heräilee. Joopajoo, toiveeksi jäi. Jätkä vaan kysyi, että onko kahvia ja onko kissojen kusiastiat tyhjennetty. Romantiikkaa kerrakseen.
Siitäpä se mökötys sitten lähti. Ja mies sai moneen kertaan kysellä, että mikä on vikana. Viimeisellä kerralla kysymys tuli huutamalla. Ja samalla saatanan sekunnilla kyyneleet tulvahti silmiin ja syöksyin makkariin peiton alle, samalla kiljuen, että ÄLÄ HUUDA MULLE! Tovin sain siellä olla keskenäni, kunnes mies tuli silittelemään, että puhu nyt, mikä sulla on.
Sain joten kuten nyyhkittyä sen, mikä on rasittanut jo pidemmän aikaa. Minä tarvitsen läheisyyttä ja koskettelua. Eikä sen aina tarvitse liittyä seksiin. Pieniä huomionosoituksia ja pusuja, vaikka kesken ruuanlaiton tai sohvalla makoilun. Mutta kun mies ei ole samanlainen kiehnääjä kuin minä..
Mulla on kieltämättä välillä sellainen tunne, että haluaako hän enää minua.
Otin myös puheeksi seksin. Hommassa sinällään ei ole mitään vikaa, toimintaa on useamman kerran viikossa ja nautin siitä todella paljon(vaikkakin himot hyrräilee joka päivä ja monta kertaa päivässä). Toimituksessa kuitenkin häiritsee se, että sen jälkeen haluaisin makoilla toisen vieressä, pussailla ym. mutta ei. Joko mies kääntää kylkeä tai pomppaa suihkuun. Siitä kieltämättä tulee aika käytetty olo.
Avautumiseni jälkeen mies päätti sitten ottaa neuvoni käyttöön ja sain koskettelua. Vaikken tarkoittanutkaan, että se koskettelu suuntautuisi pelkästään napani alapuolelle, niin eihän siitä voinut olla nauttimatta.